Osakkeenomistajan tärkeimpiä oikeuksia asunto-osakeyhtiössä on kyselyoikeus yhtiökokouksessa: asunto-osakeyhtiölain mukaan hallituksen ja isännöitsijän on yhtiökokouksessa annettava osakkeenomistajan pyynnöstä tarkempia tietoja seikoista, jotka voivat vaikuttaa kokouksessa käsiteltävän asian arviointiin. Säännöksen tarkoitus on sallia melko laaja kyselyoikeuden käyttö, vaikka kysymykset tuleekin rajata käsiteltävänä olevaan asiaan.
Kyselyoikeuden käyttäminen ei edellytä kysymysten toimittamista hallitukselle tai isännöitsijälle etukäteen, eikä kysymyksiä tarvitse myöskään perustella. Toisaalta on hyvä huomata, että kyselyoikeus on rajattu yhtiökokoukseen. Osakkeenomistajan kannattaa siten valmistautua yhtiökokoukseen huolellisesti, ja varautua esittämään kysymyksiä käsiteltävistä asioista.
Miten osakkeenomistaja saa asian yhtiökokouksen käsiteltäväksi?
Asunto-osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajalla on oikeus saada yhtiökokoukselle kuuluva asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi, jos hän vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Asian saattaminen yhtiökokouksen esityslistalle ei siten edellytä, että osakkaan täytyisi esimerkiksi kerätä jokin adressi tai nimilista asiansa taakse, tai että hän pystyisi perustelemaan ehdotuksensa. Edellytyksenä on ainoastaan, että asia on yhtiökokouksen päätettävissä, ja että kirjallinen vaatimus on esitetty hallitukselle ennen kuin yhtiökokouskutsut on toimitettu. Käytännössä vaatimuksen tulisi olla hallituksella siihen hallituksen kokoukseen mennessä, jossa päätetään yhtiökokouksen koolle kutsumisesta.
Yhtiökokoukselle kuuluvilla asioilla viitataan siihen, että päätettävä asia kuuluu asunto-osakeyhtiön toimialaan ja että asia ei ole hallituksen tai isännöitsijän yksinomaiseen toimivaltaan kuuluva.
Hallituksen tulee siten sisällyttää osakkeenomistajan vaatima yhtiökokoukselle kuuluva asia seuraavan yhtiökokouksen kokouskutsuun. Jos vaatimus tulee hallitukselle vasta kun kokouskutsut ovat jo lähteneet, tulee hallituksen sisällyttää asia seuraavaan sen jälkeiseen, joko ylimääräiseen tai seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen. Hallituksen tulee näin ollen muistaa sisällyttää yhtiökokouskutsuun ne asiat, joita osakkeenomistajat ovat vaatineet yhtiökokouksessa käsiteltäviksi ehkä pitkänkin aikaa ennen kokouskutsujen ja esityslistan laatimista.
Kertaalleen jo päätettyä asiaa ei kuitenkaan tarvitse ottaa uudelleen yhtiökokouksessa käsiteltäväksi. Oikeuskäytännössä on katsottu ratkaisevaa olevan, onko kysymys juuri samasta asiasta, vai onko asian luonne esimerkiksi olosuhteiden muututtua muuttunut uudeksi. Yhtiökokous voi kyllä käsitellä asian uudestaan, mutta velvollisuutta ottaa asia esityslistalle ei ole.
Asunto-osakeyhtiölaissa säädetään erikseen ylimääräisen yhtiökokouksen koolle kutsumisesta osakkeenomistajan vaatimuksesta. Lain mukaan ylimääräinen yhtiökokous on pidettävä, jos sitä vaativat osakkeenomistajat, joilla on yhteensä kymmenesosa tai yhtiöjärjestyksessä määrätty pienempi osa kaikista osakkeista. Vaatimuksen on oltava kirjallinen ja kokouksen pitämistä on vaadittava tietyn asian käsittelemistä varten. Tällöin kokouskutsu on toimitettava kahden viikon kuluessa vaatimuksen saapumisesta, eikä asian käsittelyä voida lykätä sen pidemmälle esimerkiksi seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen. Ylimääräistäkään yhtiökokousta ei kuitenkaan tarvitse järjestää kertaalleen päätetyn asian käsittelemiseksi.
Päätöksenteosta yhtiökokouksessa
Asunto-osakeyhtiölain mukaan yhtiökokouksessa saadaan päättää vain asiasta, joka on mainittu kokouskutsussa tai joka yhtiöjärjestyksen mukaan on käsiteltävä kokouksessa. Tämän vuoksi, niin kuin kyselyoikeuden käyttämisenkin vuoksi, kokouskutsu on osakkaan kannalta varsin tärkeä, ja siihen kannattaa perehtyä huolellisesti ennen kokousta.
Päätöksiä yhtiökokouksessa tehdään joko yksimielisesti, tai ellei yksimielisyyttä jossain asiassa saavuteta, äänestämällä.
Äänestettäessä päätökset tehdään lähtökohtaisesti yksinkertaisella äänten enemmistöllä, eli päätökseksi tulee ehdotus, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Vaalissa valituksi tulee eniten ääniä saanut. Tietyissä asioissa, kuten yhtiöjärjestyksen muutoksissa, laki edellyttää määräenemmistöä. Tällöin yhtiökokouksen päätökseksi tulee ehdotus, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista. Jotkut päätökset edellyttävät myös osakkeenomistajien suostumuksia: esimerkiksi muutettaessa yhtiöjärjestystä huoneiston käyttötarkoituksen osalta vaaditaan muutokseen 2/3 määräenemmistön lisäksi kyseisen osakkeenomistajan suostumus.