Ikkunoiden huurtumista voi esiintyä sekä lasin sisä- että ulkopinnoilla. Jos huomaat ikkunan huurtuvan, tarkista aina ensin, millä pinnalla kosteutta esiintyy. Sen jälkeen on helpompi arvioida, mistä huurteen muodostuminen voi johtua. Yleensä huurtuminen ei johdu ikkunan rakenteesta tai viallisesta tuotteesta, vaan useimmiten syy on ympäröivissä tekijöissä ja olosuhteissa.
Ulkolasin huurtuminen
Ulkolasin huurtuminen syksyisin ja keväisin on erittäin normaali ilmiö energiatehokkailla ikkunoilla, eikä sitä kannata pelästyä.
Nykypäivän energiatehokkaissa ikkunoissa lämpövuoto on niin vähäistä, että ikkunan ulkopinta pääsee jäähtymään joissakin olosuhteissa ulkoilmaa kylmemmäksi, mikä aiheuttaa huurretta ulkolasin pintaan. Huurtuminen ei siis ole vika, eikä aiheuta ikkunalle vahinkoa, mutta luonnollisesti se vähentää asumisviihtyvyyttä.
Huurtumisen ennustaminen on hankalaa, eikä varmuudella pystytä sanomaan, huurtuuko ikkunan ulkolasi vai ei. Esimerkiksi ikkunoiden sijainti ja ilmansuunta vaikuttavat ilmiön esiintymiseen. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että ulkolasin huurtuminen on todennäköistä, jos kyseessä ovat erittäin energiatehokkaat ikkunat.
Ulkolasin huurtuminen voidaan estää helposti erikoislasilla, jossa lasin pintaan on prosessoitu tekninen ominaisuus huurteen estoa varten. Kyseessä ei ole erillinen pinnoite, joka kuluisi aikaa myöden pois tai irtoaisi.
Sisälasin huurtuminen
Ikkunan sisälasin huurtumista on syytä tarkistella lähemmin. Hyvin useasti syy sisälasin huurteen muodostumiseen löytyy huoneiston toimimattomasta ilmanvaihdosta sekä liiallisesta kosteudesta.
Nämä ovatkin asioita, jotka kannattavaa selvittää huolellisesti ja laittaa ajoissa kuntoon. Ilmanvaihto on yksi tärkeimmistä rakennuksen ominaisuuksista, ja jos se ei toimi, talossa ei ole mukava oleskella.
Pitkällä aikavälillä näistä saattaa aiheutua hankaliakin sisäilmaongelmia. Huurteen muodostuminen ikkunalasin sisäpintaan on aina merkki, johon kannattaa reagoida ajoissa.
Kun huomaat kosteuden tiivistyvän ikkunalasin sisäpinnalle, tarkista seuraavat asiat:
- Onko huoneen lämpötila normaali (yleensä 20–22 °C)?
- Mikä on huoneen suhteellinen kosteusprosentti (yleensä 25–40 %)?
- Onko huoneessa riittävä ilmanvaihto?
- Estävätkö verhot, huonekasvit tai muut esineet normaalin ilmankierron ikkunan edessä?
Uudiskohteissa ja esimerkiksi kivitaloissa sisäilman kosteus on normaalia korkeampi ensimmäisinä lämmityskausina, jolloin on erityisen tärkeää, että riittävästä ilmankierrosta on huolehdittu.
Huurtuminen lasien välissä
Huurtumista voi ilmetä myös lasien välissä, jos kyseessä ovat monilasiset ikkunat. Tällöin ilmiö usein johtuu ikkunoiden väliin pääsevästä kosteasta ja lämpimästä sisäilmasta. Varmista, että sisälasi on tiivis ja kunnolla kiinni, eivätkä tiivisteet vuoda.
Lue myös: Säästä energiaa – tiivistä ikkunat ja ovet oikein
Huomaa, että ulkopuitteessa kuuluu olla tuuletusrako, jolloin ilma pääsee kiertämään ikkunoiden välissä. Tuuletusraoista ei kuitenkaan saa sataa sisään.
Huurtuminen voi johtua myös siitä, että ilmanvaihto on säädetty huolimattomasti ja koti on ylipaineinen. Tällöin huoneiston ilma pyrkii ulos päin kaikista mahdollisista koloista, myös ikkunan raoista, jolloin se päätyy ikkunan väliin.
Lue myös: Milloin on ikkunoiden ja ovien tiivistämisen aika?
Tiesitkö?
Miksi kosteus tiivistyy kylmälle pinnalle?
Olet varmasti huomannut, kuinka kosteus kondensoituu (tiivistyy) ikkunoiden lisäksi vaikka kylmän juomatölkin pintaan kesähelteillä tai kylmävesiputken pintaan kylpyhuoneessa.
Ilmalla on kyky sitoa kosteutta tietty määrä, joka riippuu ilman lämpötilasta. Mitä lämpimämpää ilma on, sitä enemmän se voi sitoa kosteutta. Kun ilma jäähtyy, kyky heikentyy ja kosteus tiivistyy vedeksi.
Kun kylmä tölkki tuodaan helteeseen, ilma tölkin läheisyydessä (ja pinnassa) on kylmempää kuin ympärillä oleva ilma. Kylmään ilmaan ei ”mahdu” yhtä paljon kosteutta kuin lämpimään, jolloin ”ylimääräinen” vesi tiivistyy kylmälle pinnalle. Ilmiön nimi on kondenssi.